Parempi myöhään....

Vihdoin! Ensimmäinen postaus, joka piti kirjoittaa yli vuosi sitten. On hassua huomata, että iän myötä aika kuluu aina vain nopeammin. Kun ajan kanssa neuvottelee, voittavat velvollisuudet liian usein sen, mitä itse todella tahtoisi tehdä. Tätä seuraa "ehkä sitten joskus jos on aikaa" -ajattelu, joka karsii elämästä aivan liian ison osan onnelliseksi tekeviä asioita. Joskus myös ihmisiä...

Vannoin, että valmistuttuani koulusta aloitan blogin, jossa kerron minulle tärkeistä ja toisaalta ei niin vakavista asioista. Rakastan kirjoittamista, mutten esimerkiksi työssäni voi millään tavalla ilmaista itseäni kirjoittamalla. Tämä olisi minulle se paikka, jonne saisin itse luoda oman maailmani kuvien ja kirjoitusten kautta. Paikan, jossa se mitä teen työkseni, mitä opiskelen tai mitä minun pitäisi itseni tai muiden mielestä olla, ei ole tärkeää. Tämä blogi olisi juuri se blogi, joita löytyy netin uumenista jo tuhansia. Erotuksena olisi vain yksi asia - kaikki ne kauniit asiat; teekupit, kadut ja arjen hetket olisivat osa minun elämääni.

Kaupungin siluetti kodin ikkunasta